Tarinat

Ravintola-asiakkaan eli sinun lautaseltasi löytyy yhä useammin luomua. Ruoka-alan ammattilaiset kertovat käyttävänsä luomua sen hyvän maun ja laadun vuoksi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. 

Tältä sivulta löydät mielenkiintoisia tarinoita luomua käyttävistä ravintoloista ja ruokapalveluista.


Lumijoki on lisännyt luomua raketin lailla

Lumijoki on lisännyt luomua raketin lailla

Lumijoen kunta on lisännyt luomun käyttöä ruokapalvelussaan kuin raketti. Ensimmäiset luomutuotteet otettiin valikoimaan vuonna 2018, viime vuonna Lumijoki nappasi Luomu SM -kilpailun voiton, ja nyt ruokapalvelun luomuaste ylittää jo 25 %:n kansallisen tavoitteen.

Lumijoki on pieni kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Kunnan ruokapalvelu valmistaa arkisin lounaan noin 500 henkilölle: koululaisille, päiväkotilapsille ja opetushenkilöstölle. Päiväkotilapsille tarjotaan lisäksi aamupalaa ja välipalaa.

Lumijoen luomutarina lähti liikkeelle Oulun maa- ja kotitalousnaisten järjestämästä seminaarista, johon Lumijoen ateria- ja puhtauspalveluiden työnjohtaja Sinikka Halonen sattui osallistumaan muutama vuosi sitten. Seminaarissa eräs ruokapalvelualan ammattilainen piti inspiroivan esityksen luomun käytöstä julkisissa ruokapalveluissa, ja Halonen tuumi, että voisi sitä kokeilla meilläkin.

– Ensimmäiset luomutuotteet olivat hiutaleita, se oli helpoin vaihtoehto. Viime vuosina luomutuotteiden saatavuus ammattikeittiöihin on parantunut ja valikoima laajentunut, hän toteaa.  

Tätä nykyä Lumijoen luomuaste on lähes 27 % ja käytössä on noin 20 luomutuotetta. Hiutaleiden lisäksi luomua ovat mm. maitotuotteet ja kaurajuoma, pastat, suurimot, kananmunat, leipä, herneet, tomaattimurska sekä päiväkotilapsille välipalana tarjottavat mysli, banaani ja mehukeitot.

SM-voitto innosti kuntapäättäjiä
Syksyllä 2020 Lumijoen ruokapalvelu voitti ammattikeittiöiden Luomu SM -kilpailun julkisten ruokapalvelujen sarjassa. Voittoon oikeutti edellisvuoden 12 %-yksikön lisäys luomutuotteiden käytössä.

SM-voitto toi Lumijoen ruokapalvelulle mainetta ja kunniaa, mutta myös ihan maallista hyvää: se nimittäin kasvatti ruokapalvelun budjettia. Kunnanvaltuusto innostui asiasta kunnolla, ja nosti ruokapalvelun määrärahaa 10 000 eurolla. Lisäksi luomun ja lähiruoan käyttö on nyt kirjattu kunnan päivitettyyn strategiaan.

– Myös uusi valtuusto vaikuttaa pitävän luomua hyvänä asiana. Uskon, että sen käyttöä saa kehittää edelleen, kun asia on kirjattu strategiaankin, Sinikka Halonen toteaa.

Luomuleipä tekee kauppansa
Portaat luomuun -ohjelmassa Lumijoen ruokapalvelulla on kaksi tähteä.

Ruokapalvelun asiakkaille kerrotaan luomun käytöstä aina ruokalistoilla, esimerkiksi ”hernekeitto luomuherneistä”. Lisäksi ruokalan somisteena on luomusta kertovia julisteita. Halonen arvioi, että tieto luomusta menee kuitenkin oppilaille enemmän opettajien ja rehtorin kautta.

Palautetta luomusta tulee melko harvakseltaan. Joskus joku oppilas saattaa kysyä, mistä liha tai jokin muu raaka-aine on peräisin.

– Eniten palautetta tulee luomuleivästä: lapset tykkäävät siitä. Meillä on luomuna ruis- ja kauraleipää sekä näkkileipää, Halonen kertoo.

Hän toteaa, että opettajilta palautetta tulee enemmän. Heidän mielestään on hyvä, että on koulussa ja päiväkodissa on tarjolla luomua.

Lisää luomua suurpakkauksiin
Lumijoella olisi intoa käyttää nykyistä enemmänkin luomutuotteita, kunhan laatu, hinta ja saatavuus osuvat kohdalle. Pakkauskokojen ja myyntierien on oltava riittävän suuria.  

– Maitotaloustuotteita saa jo hyvin suurkeittiöpakkauksissa, mutta pakasteita ja säilykkeitä ei. Esimerkiksi luomuhilloja voisi ottaa koululaisillekin, jos pakkaukset olisivat isompia. Joissain tuotteissa tulee hinta vastaan, Halonen pohtii.

Myös luomukasviksia ja -vihanneksia käytettäisiin mieluusti enemmän, jos niiden saatavuus olisi parempi. Lumijoen ruokapalvelu hankkii käyttämänsä raaka-aineet yhdestä tukusta, koska se on vaivattominta. Usean tukun käyttö työllistäisi henkilöstöä liikaa.

– Periaatteessa saatavuuden on oltava varmaa, eivätkä pientoimittajat välttämättä lähde tuomaan tuotteitaan erikseen yhdelle asiakkaalle, Halonen arvioi.

Lumijoki kuuluu Oulun seudun dynaamisen hankintajärjestelmän piiriin. Halonen muistuttaa, että sen kautta myös yksittäiset tuottajat voivat tarjota tuotteitaan alueen ruokapalveluille. Yhteishankintajärjestelmää hän pitää sitä hyvänä systeeminä, sillä kilpailutukset tehdään asiallisesti ja hinnat ovat kohtuulliset. Ruokapalvelut voivat lisäksi esittää järjestelmässä omia toiveitaan.

Jaa artikkeli

Ammattilaisille

Haluatko lisää luomua ruokalistalle?