Luomu ja lähiruoka on Kymenlaakson steinerkoululle tahdon asia
Kymenlaakson steinerkoulussa laadukas ruoka tukee nuorten ja lasten kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luomu ja lähiruoka ovat olleet osa kouluruokaa jo 20 vuotta.
.
Runsaasti luomua jo 20 vuotta
Kuusankoskella Kouvolan kupeessa Kymenlaakson steinerkoulussa kouluruoka valmistetaan pääosin luomusta ja lähiruoasta. Näin on ollut alusta asti koko koulun 20 vuotisen taipaleen ajan. "Meille on vuosien saatossa muodostunut tiivis ja vakituinen yhteistyö eri luomumaatilojen ja luomutuottajien kanssa", kertoo keittiön emäntä Katja Häkkinen.
Lähituottajien lisäksi luomua hankitaan tukuista. Satoa saadaan myös koulun omasta hyötypuutarhasta ja kasvimaalta. Keittiössä valmistuu muun muassa yrttisuolaa, jossa on aineksia koulun omasta puutarhasta.
Käytössä olevien luomutuotteiden valikoima on parissa vuodessa kasvanut lähes kolmanneksen. "Tavanomaisia tuotteita käytetään vain silloin, jos luomuvaihtoehtoja ei ole saatavissa. Tämä voi johtua mm. tavarantoimittajan valikoimasta, jolloin he voivat korvata tilatun tuotteen tavanomaisella tuotteella."
Koulun keittiön luomun käyttöprosentti on yli 90 %. Eikä ihme: tällä hetkellä erilaisia luomuraaka-aineita on käytössä lähes 100. Maaliskuussa 2020 steinerkoulu liittyi Portaat luomuun -ohjelmaan. Huiman luomuprosentin ansiosta koulu on heti liittymisestä asti ollut ohjelman ylimmällä portaalla ja tarjoaa kolmen luomutähden kouluruokaa.
.
Laadukas ravinto luovuttaa voimia lasten ja nuorten kasvuun
Ruoka valmistetaan koulun keittiössä käsityönä alusta loppuun: leivät leivotaan juureen aina kun mahdollista, juurekset kuoritaan ja välillä viljakin jauhetaan itse. Puolivalmisteita ei käytetä. "Tietoisesti valittu ja valmistettu ruoka mahdollistaa mm. lisä- ja säilöntäaineiden välttämisen."
Laadukas ruoka rakentuu laadukkaista ja puhtaista raaka-aineista sekä monipuolisesta ruokalistasta. Ruokalistalta löytyy kerran viikossa luomulihaa, kotimaista kalaa ja täysjyväpuuroa lisäkkeineen. Jokaisena päivänä ruoka sisältää päivän täysjyväviljan, joka voi olla esimerkiksi ohraa, hirssiä tai ruista. Kasvis- tai vegaaniruokaa on saatavilla joka päivä.
Ruoka on myös paljon enemmän kuin makua ja ravintoarvoja. "Ravinnon yksi varsinainen merkitys onkin siinä, että se luovuttaa sisältämiään voimia”, kuvailee Katja ruoan yhteyttä ihmisen hyvinvointiin. ”Pimeinä aikoina suosimme juureksia. Niissä on hyvin koko kasvukauden varastoitunutta energiaa, sillä ne säilövät itseensä koko kesän valon ja voiman alas juureen saakka.”
Kouluruoka onkin pedagogiikan tuki: mitä ravitsevampaa ruoka on, sitä paremmin se tukee kasvavien lasten ja nuorten kehittymistä ja jaksamista. Ajatus ravinnon laadusta ja sen kytkeytymisestä ihmisen hyvinvointiin kumpuaa Rudolf Steinerin kehittämästä biodynaamisesta maataloudesta ja luomumaataloudesta. Ne keskittyvät maan viljavuuteen, energian käyttöön, lajiston monipuolisuuteen, ihmisen ruumiilliseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä eläinten terveyteen ja hedelmällisyyteen. Kaikella tuotannolla on myös yhteys sosiaaliseen ulottuvuuteen.
.
Lähiruokamessuilla maisteltiin arjen kouluruokaa
Kymenlaakson steinerkoulu osallistui syyskuussa lähiruokamessuille Elimäellä. Messukävijöillä oli mahdollisuus maistella steinerkoulun arjen kouluruokaa pieninä maisteluannoksina. Luomumenulta löytyi lähialueen luomutuottajien kasviksia, lihaa ja viljoja. Maistatuksessa oli myös luomuruisleipää ja kylmäpuristettua luomumansikkamehua.
Messutunnelma oli iloinen ja väkeä riitti. ”Oli ilo nähdä, miten aidosti ihmiset olivat kiinnostuneet kouluruoasta. He ihmettelivät ääneen nähdessään värikkään elinvoimaisen tarjonnan ja syötyään vakuuttuivat laadun aitoudesta ja hyvyydestä. Hämmennyimme itsekin siitä, miten annosta koostaessa ja samalla kertoessa mistä mikäkin ainesosa oli peräisin, asiamme konkretisoitui.”
.
Teksti: Tutta Rinkinen
Kuvat: Kymenlaakson steinerkoulu
