Lähiruokatutkimus: Suomessa ei ole ruokaa tiedostavaa nuorisoa
Suomalaisista 80 prosenttia haluaa lisää lähiruokaa koulu- ja työpaikkaruokailuun sekä alkuperän näkyviin. Tuottajajärjestö MTK:n tutkimus paljasti kuitenkin, että ruuan vastuullisuudessa nuoret ja opiskelijat eivät ole kuluttajien etujoukoissa. Liki puolet kuluttajista ei tiedä miten ruokaa Suomessa tuotetaan.
Nuoret ja opiskelijat painottavat keskimääräistä vastaajaa vähemmän lähiruokaa, eläinsuojelua, ympäristöä ja kotimaisuutta. Hyvätuloiset ja korkeasti kulutetut puolestaan ovat näiden kannalla. Kyse lienee tiedosta tai sen puutteesta, päätteli tutkimuksen toteuttaneen Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila.
Osalle ihmisistä tällaiset kysymykset ovat vaikeita vastata, koska pohjatiedoissa on aukkoja. Moni jättää neutraalin vastauksen, kun kysytään eläinlääkkeiden ja hormonien käytöstä, ympäristövaatimusten tasosta tai laidunnuksen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Kysely tehtiin syys-lokakuussa 2012, ennen kuin paljon julkisuutta ja palkintoja saanut toimittaja Elina Lappalaisen kirja Syötäväksi kasvatetut julkaistiin.
Tukien pantava ravinteet kiertämään
Lähiruokaa, kiitos! Mutta.. – tutkimus selvitti suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteita. Tiedot keräsi Taloustutkimus Suomi tänään –kirjekyselyssään 3 900 suomalaiselta.
Tutkimuksessa kaksi kolmesta suomalaisesta ilmaisi haluavansa enemmän ympäristönsuojelua vastikkeena viljelijöille maksettavista maataloustuista. Ennen kaikkea haluttiin tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä ruokajärjestelmän sisällä. Ruuantuottajista tosin vain kolmasosa oli tätä mieltä.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila iloitsi siitä, että viisi kuudesta kuluttajasta haluaa, että Suomessa tuotetaan ruokaa tulevaisuudessakin. vain kolme prosenttia piti Suomesa liian pohjoisena maana ruuantuotantoon.
- Viljelijän työ, toimeentulo ja maataloustuki saivat kansalta ymmärrystä ja kannatusta, hän sanoi.
- 04.02.2013
.jpg)
.jpg)
