Luomuliitto tänään 30 v.

Luomun 30-vuotinen kasvu jatkuu

Juhlavuoden kohokohta on Mikkelissä marraskuussa järjestettävät valtakunnalliset Luomupäivät. Niihin osallistuu juhlapuhujana myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka toimi Luomuliiton puheenjohtajana 1995-1998.

- Suomen liittyminen Euroopan Unioniin sysäsi Suomen luomuviljelypinta-alan kasvuun. Nyt 10 prosentin rajapyykki on saavutettu. Markkinoilla luomutuotteiden kulutus kasvaa edelleen. Nykyisin luomutilojen keskikoko on tavanomaisia tiloja suurempi ja luomuviljelijät keskimääräistä nuorempia. Tämä antaa hyvän lähtökohdan luomun kasvulle myös tulevina vuosina, kertoo Kimmo Tiilikainen.

Luomutuottajia on nyt yli 4300, kun Luomuliiton perustamisvuonna 1985 heitä oli alle viisikymmentä. Silloisen uuden valtakunnallisen järjestön jäseniksi tuli myös paljon kuluttajia, jotka halusivat luonnonmukaisia tuotteita. 

- Kuluttajat haluavat luomua terveellisyyden, ympäristön ja eettisyyden takia. Monet tuottajat pohtivat luomuun siirtymistä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie. 

- Se siirtyvätkö tuottajat luomuun, riippuu kysynnästä sekä siitä, luottavatko he maatalouspolitiikan linjauksiin, Talvitie jatkaa.

Luomu lähestyy kestävyyttä kokonaisvaltaisesti

Luomuun liittyen on viime viikkoina käyty keskustelua esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin parantaminen on yksi luomutuotannon keskeisiä tavoitteita, mutta sen haasteena on, että esimerkiksi suurempi elintila aiheuttaa myös lisää kustannuksia. Kysymys kuuluu, ovatko kuluttajat valmiita maksamaan eettisimmistä tuotteista ja kuinka paljon.

- Keskustelun herättäminen on välttämätöntä, jotta ruoantuotannon kehittämisessä päästään eteenpäin. Luomu on ainut kokonaisvaltaisesti kestävyyttä lisäävä sertifiointijärjetelmä, muistuttaa Pauli Talvitie.

Luomuruoan terveellisyydestä valmistui viime vuonna laaja kokoomatutkimus, joka summasi, että luomuruoassa on tavanomaista ruokaa jopa 60 % enemmän monia tärkeitä antioksidantteja. Torjunta-ainejäämiä on luomuruoassa selkeästi vähemmän kuin myös haitallisia nitraatteja. 

Luomutuotannon ilmasto- ja vesistövaikutukset ovat tavanomaista pienemmät mm. siksi, että luomupeltoja lannoitetaan eloperäisillä lannoitteilla ja typensitojakasvien hyödyntäminen on keskeistä. Nämä menetelmät kiinnostavat yhä enemmän myös tavanomaisia tuottajia, koska fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu tekee keinolannoitteista yhä kalliimpia. Luomutuotanto on tavanomaista hieman kannattavampaa. 

- Luomutuotantoa kehitetään ruoantuotannon edelläkävijänä jatkuvasti kestävämpään suuntaan. EU:n luomuasetusta uudistetaan parhaillaan ja yhteisen näkemyksen löytymisen takarajaksi on asetettu kesäkuun loppu, kertoo Pauli Talvitie. 

Luomuliiton tehtävä on edistää suomalaista luomutuotantoa, jotta sen taloudellisia ja ympäristöhyötyjä saadaan käyttöön yhä laajemmin.


Lisätietoja: pauli.talvitie@luomuliitto.fi, puh. 044 550 1850

Tämä tiedote ja kuvia: http://www.luomuliitto.fi/luomun-30-vuotinen-kasvu-jatkuu/ 

Tavanomaisen ja luomuruoan välillä merkittäviä eroja: http://luomuinstituutti.fi/tavanomaisen-ja-luomuruoan-valilla-merkittavia-eroja/ 

Kasvihuonekaasujen päästöt luomussa viidennestä pienemmät: http://luomuinstituutti.fi/donec-eros-orci/ 

Luomu Suomessa kooste: http://proluomu.fi/luomu-suomessa-kooste-paivitetty/

Luomupäivät ja Luomuliiton 30-vuotisjuhlat 9.-10.11. http://luomu.fi/luomupaivat/ 

  • 16.06.2015