Luomutuotteiden käyttö ei lisäänny julkisissa ruokapalveluissa ilman vahvaa kuntatason strategiaa ja linjauksia

Luomun käyttö ammattikeittiöissä etenee edelleen verkkaiseen tahtiin. Portaat luomuun selvitti, mikä on luomun tilanne keittiöissä tällä hetkellä. Hallituksen viimeistelyvaiheessa olevassa luomuohjelmassa on asetettu isoja tavoitteita luomun käytön ja tuotannon edistämiselle. Miten Ruotsissa ollaan jo niin paljon edellä? Ruotsissa luomun käyttöprosentti julkisella sektorilla oli 20 % jo vuonna 2011. Nyt tavoitellaan 25 %:a vuoden 2013 loppuun mennessä, Malmössä jopa 100 % vuoteen 2020.

Portaat luomuun ja Pro Luomu ry:n  21.3. järjestämässä 20/20 seminaarissa peräänkuulutettiin kuntapäättäjien sitoutumista ja päätöksiä luomutuotteiden hankintaan. Seminaarin avauspuheenvuorossa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ihmetteli, miksi luomun tuottaminen ja käyttö edistyvät meillä niin hitaasti? Hänen mielestään suurin syy on ilmeisesti asenteissa. Suomessa luomulla on jo nyt loistavat edellytykset. Pietikäinen painotti myös, että EU hankintasäädöksien mukaan hankintoja ei saa tehdä pelkän hinnan perusteella. Täytyy muistaa kokonaistaloudellisuus. Hankinnoilla tulee olla vaikutusta ympäristöön, työllisyyteen, aluetalouteen ja koko yhteisöön.

Portaat luomuun teetti selvityksen

tammi – helmikuussa Taloustutkimus Oy:llä. Selvityksessä kysyttiin luomun käytön tilannetta tällä hetkellä ammattikeittiöissä. 90 % vastaajista piti tärkeänä hallituksen linjauksia luomun käytön edistämisessä. Kuitenkin vain 13 % vastaajista kertoi, että kunnassa on tehty strateginen päätös luomutuotteiden hankinnasta.

Keskimäärin keittiöiden luomun käyttöprosentti on 5 %. Päiväkodeissa käyttöprosentti on jopa 10 %, kun vastaavasti vanhustenpalveluissa ainoastaan 2 % tai ei ollenkaan. Päivittäin luomua käyttävien keittiöiden osuus on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi. Eniten keittiöissä käytetään hiutaleita, maitotuotteita, kasviksia, kananmunia ja kahvia. Käyttöä haluttaisiin lisätä nimenomaan kasviksien osalta ja tähän tuoteryhmään toivotaankin eniten lisää tuotteita. Luomua halutaan käyttää sen lisäaineettomuuden, asiakkaiden toiveiden ja ympäristövaikutusten vuoksi. Käytön esteenä mainittiin useimmin hinta, saatavuus sekä tietämättömyys tarjonnasta.

Selvityksessä kysyttiin myös Portaat luomuun -ohjelman hyödyllisyydestä ja jatkumisesta. Lähes kaikki vastaajat tunsivat ohjelman ja se koettiin erittäin tai melko hyödylliseksi.  13 % vastaajista aikoi liittyvä ohjelmaan vuoden 2013 aikana. Suurimmaksi liittymisen esteeksi koettiin luomutuotteiden liian kallis hinta. Ohjelmalta toivottiin selkeämpiä ohjeita ja lisää tiedottamista. Ohjelmaan on nyt kevään aikana tulossa pieniä muutoksia ja uusia toiminnallisuuksia, joiden myötä tarkennetaan myös ohjeistusta. Tiedottamista medialle lisätään ja ohjelmaan kuuluville tiedottamista jatketaan uutiskirjeiden avulla. 

Kuka uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen?

20/20 –seminaarissa kuultiin myös suomalaisia luomutuottajia. Heidän mielestään luomu ei ole aina automaattisesti kalliimpaa. Luomun lisäarvo syntyy tuotannossa. Hintaa ei saa kasvattaa enää kaupassa tai tukussa pelkän ”luomu” -merkin perusteella. Tavanomaisen tuotteen hinta tulisi olla sen mukainen, että sillä maksetaan ympäristölle aiheutetut vahingot, esim. lannoitteiden käyttö. ”Se maksaa, joka saastuttaa” –periaatteella.  Tuottajien viesti oli myös se, että tällä hetkellä kuluttajien luomun ostaminen on tasoittunut. Seuraavaksi tuottajat tarvitsevat ammattikeittiömarkkinat, jotta tuotanto voisi kasvaa.

Julkisen sektorin ruokapalveluiden resurssit lisätä luomutuotteiden käyttöä ovat tällä hetkellä rajalliset. Ilman kuntapäätöksissä tehtyjä strategiapäätöksiä asia ei edisty. Kuntapäättäjien tulee selkeästi kirjata hankintastrategioihin myös ruokahankintoja koskevat linjaukset. Julkisen sektorin tulee pystyä sitoutumaan luomutuotteiden hankintaan ja vastaavasti tuottajien tulee sitoutua niitä tuottamaan ammattikeittiöiden tarpeisiin. Tässä yhtälössä tarvitaan kaikkien, kuntapäättäjien, tuottajien ja ammattikeittiöiden asennemuutosta ja sitoutumista.

Paula Juvonen Turun kaupungin ruokapalveluista, Arkea –yhtiöstä, totesi, että jos luomua halutaan lisätä, tulee pohtia myös ruokatuotannon omaa prosessia ja tarvittaessa muuttaa sitä. Voidaanko muuttaa toimintatapoja ja ruokalistoja? Luomuhankinnoissa ei voi puhua pelkästään raaka-ainehinnoista vaan kokonaiskustannuksista. Voisiko hankintoja tehdä uudella tavalla? Voisiko muuttaa tilaustoimintoja; tilausrytmiä, raaka-ainevalintoja, tuotteiden valmistusastetta, jne.

Helsingin kaupunki teki vuonna 2010 päätöksen luomun käytön lisäämisestä 50 % päiväkodeissa vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä Helsingin luomuprosentti on 14 %. Haasteina luomun lisäämiselle myös Helsingissä ovat saatavuus, jatkojalostusaste ja hinta. Helsingin kaupungin hallituksen puheenjohtaja Mari Puoskari muistutti, julkisilla hankinnoilla keskeinen rooli ympäristöhankintojen suunnannäyttäjänä. Julkisella sektorillakin asiakkaan tahto on tärkein. Hän mainitsi, että Helsingin päiväkotien maine ja laatutekijät ovat parantuneet luomutuotteiden käyttöönoton jälkeen.

Ruotsissa kaikki paremmin!?

Ruotsissa on saavutettu 20 % osuus luomun käytöstä julkisella sektorilla jo vuonna 2011. Eva Fröman EkoMatCentrumista näki tähän vain yhden selityksen; Ruotsissa hallitus on panostanut jo pitkään luomun käytön lisäämiseksi ja kunnat ovat tehneet strategiset linjaukset. Ruotsin kunnista 86 % on ohjeistanut päätöksissään luomuhankinnat. Aina hankintoihin ei ole saatu lisärahoitusta, mutta ammattikeittiöt ovat omia toimintojaan muuttamalla voineet kasvattaa luomuosuuksia. Tarvitaan siis tahtoa ja sitoutumista. Ruotsissa on kohdattu samankaltaisia haasteita luomun käytön lisäämisessä. Omaa luomutuotantoa ei ole riittävästi ja tuottajat eivät usko luomun kannattavuuteen. Tällä hetkellä ammattikeittiöiden käyttämästä luomusta 50 % on tuontituotteita.

Malmössä luomun käyttöprosentti on tällä hetkellä 36 %. Myös Malmön varakaupunginjohtaja Lari Pitkä-Kangas totesi, että tämän kehityksen taustalla on poliittinen tahtotila. Malmössä on panostettu hankintaohjeistuksen tekemiseen, tiedottamiseen ja kouluttamiseen. Täytyy olla perusta kunnossa, että saadaan tuloksia, Pitkä-Kangas sanoi. Pitkä-Kangas jatkoi, että hankintasopimuksia tulee noudattaa, vain sillä tavalla voi saada aikaan säästöjä. Pienellä lisärahalla vuodessa voidaan lisätä luomun osuutta merkittävästi. Tarvitaan myös asiakkaiden ja kuntalaisten tuki asialle. Tiedottaminen kunnan tavoitteista ja tahtotilasta on tärkeää. Toiminnat tulee myös perustella. Malmössä on purettu suuret keskuskeittiöt. Keskuskeittiöt eivät välttämättä ole oikea ratkaisu. Keittiön kokonaiskustannukset tulee miettiä monelta kannalta; valmistus, kuljetukset, pakkaaminen, työvoima, ympäristövaikutukset jne. Ruoka tulisi nähdä muutenkin kuin tankkauksena. Kouluissa ruokatunnin tulisi olla yhtä pitkä kuin muidenkin tuntien. Ruuasta tulisi keskustella myös muilla tunneilla.
Malmön tavoite on olla Ruotsin ympäristöystävällisin kaupunki vuoteen 2020 mennessä.

Seminaariaineistot löytyvät osoitteesta www.portaatluomuun.fi

Käy tutustumassa myös perjantaina 22.3. Motivan järjestämän Hankintojen vuosiseminaarin aineistoon www.motivanhankintapalvelu.fi.

Lisätietoja Anu Arolaakso, hankepäällikkö, Portaat luomuun -ohjelma, 044 7854048, anu.arolaakso(at)sakky.fi